Luentosaleissa palelee

Virkkailin ja neuloin molemmille tytöille lämpimät ponchot. Luentosalit ovat kuulemma sen verran hyvin ilmastoituja, että välillä rupeaa viluttaan. No, tämä Novitan malli syksyn 2006 lehdestä ei ehkä ole niitä kaikkein istuvimpia, ainakaan takin alla, mutta voihan sitä yliopistolle repussakin kuljetella. Nuorempi tyttö halusi omansa punaisen ja oranssin kirjavana ja siitä tuli tällainen:



Lankana käytin Novitan 7 veljestä Raita (nro 855) ja pehmennyksenä Dropsin Alpakkaa väriä 3650 oikean neuletiheyden saavuttamiseksi. Alpakan ansiosta poncho on pehmoinen ja laskeutuu paljon paremmin kuin pelkästä seiskaveikasta tehty. Mulla on jonkinlainen luontainen lievä vastenmielisyys seiskaveikkaa kohtaan, mutta tässä se toimii yllättävän hyvin. Malli on nopea neulottava. Ja lopputulos on itseasiassa oikein söpö. Vanhempi tilasi puolestaan valkoisen. Langaksi valikoitui myös Dropsin Alpaca luonnonvalkoisena ja Gjestalin Baby Ull (100 % merinovilla), joten lopputulos on sitten todella pumpulinpehmeä.


Hullunkiilto on taas silmissä, olis niin paljon neulottavaa. Fortissiman Country-sarjan sukkalangat saapuivat viimeinkin Saksanmaalta ja ne polttelee niin kipeästi tuossa lipaston päällä....(Hyvien sukkalankojen (mm. Austerman, Opal,Fortissima) hinnat näyttää muutamissa saksalaisissa nettikaupoissa olevan vain runsaat puolet siitä, mitä täällä Suomessa...ja valikoimat ovat aivan toista luokkaa. Postikulut ovat kymmenen euron luokkaa ja siitäkin huolimatta ne ovat edullisia).
Nyt tarvittaisiin neljä käsiparia lisää. Mutta kuoron omat joulukonsertit ja tilauskonsertitkin ahdistaa, pakko harjoitella, että hommasta voisi oikeasti nauttia. Niin, ja työkin pitäis yrittää hoitaa... Nuoren miehen heilan toinen synttärisukka on valmis ja toinenkin valmistuu pikapuoliin...

Turhautumista ja pipoa...

Vaikka maailmassa on varmaan suurempiakin harmeja (= kasvihuonekaasuja, kulutushysteria, ilmastonmuutos, tulvat, lapsikuolleisuus, tartuntataudit ynnämuuta), niin minua pientä ihmistä on kertakaikkiaan tänä viikonloppuna harmittanut osaamattomuuteni näissä tietoteknisissä asioissa. Ehkä siinä on kyse myös siitä, etten koskaan ole tullut koneiden kanssa oikein hyvin toimeen. Pinna meinaa aina palaa, kun en ymmärrä edes sitä, mitä esimerkiksi mikrosoftin ohjeissa tarkoitetaan. Mystistä kieltä mulle...tunnen itseni jotenkin koodivammaiseksi, joka ei koskaan tule pääsemään tietokoneosaajien sisäpiiriin. Pitäisi olla ohjeille ohjeet. Miksi esimerkiksi kuvien lisäämisen jälkeen teksti muuttuu riviväliltään tiheämmäksi? Tai miten kuvat, joissa on linkit, linkitetään bloggerissa sivuelementteihin ja mihin nimenomaiseen sivuelementtiin??? Onneksi on uskoa, että kyllä ne linkit vielä jonakin päivänä löytyy sivuiltani...

Olen purkanut turhautumista tietenkin neulomiseen. MagKnitsin Odessa -pipo ja siihen sopiva kauluri on valmistunut Nuoremmalle Tytölle lämmikkeeksi.

Pipon malli: Odessa

Lanka: Schoeller & Stahl, Limbo, väri 4471

Puikot: Pyöröt 3 ja 3,5 ja sukkapuikot 3,5

Piposta tuli hyvin istuva, lanka on mukavaa 100 % villaa. Korkeus ennen kavennuksia oli n. 14 cm ja se tuntui olevan sopiva nuorelle naiselle. Kaulurin malli on jostakin vanhasta käsityölehdestä (?) nimellä Verkkokauluri. Lanka on sama kuin pipossa, puikot 40 cm pyöröt numero 5. Silmukoita kaulurissa on 64 ja pitsiosaan asti kudottu 2o, 2n. Pitsiosa on virkattu kuutosen koukulla, kun pienempää ei ollut. Pipon langanmenekki oli vajaa 50 g ja kauluriin meni puolestaan tasan 50 g (= 125 m), ei jäänyt kuin 20 cm yli. Pipon malli on todella kaunis, näitä täytyy tehdä lisääkin...

Värikäs kaulanlämmitin on mukava vetäistä esimerkiksi mustan takin alle ja näitä olen väsännyt jo kolme, hiukan erilaisista kaksinkertaisista langoista :

Malli: Neckwarmer Sarah Dimondilta

Lanka: Colinetten Jitterbug (väri Fire) & Gjestalin Maija (tummanpunainen)

Puikot: 40 cm pyöröt nro 7

Muuta: 56 silmukkaa, vaihtelevasti oikein ja nurin kierroksia,
korkeus valmiina 18cm ja leveys 21 cm

Tein toisen yhdistelmän Jitterbugista ja Dropsin tummanpunaisesta tweed-alpakasta. Tämä lankayhdistelmä on hieman löysempi kuin edellinen, mutta tosi pehmeä ja miellyttävän tuntuinen. Jitterbug on aivan ehdoton lanka tällaiseen malliin... Kuvassa värit ovat hiukkasen kirkkaammat kuin todellisuudessa. Alkuperäinen malli oli tehty PoshYarnin käsinvärjätystä (Dee´s chunky cashmere, Sophia 12 ply Indulge) langasta ja luulen, että se päihittäisi nämä käyttämäni langat mennen tullen:). Malli on niin nopea, että sen kutaisee siinä samalla kun katselee Sydämen asialla.

En vieläkään pääse jatkamaan Thermalia. Nuoren Miehen tyttöystävä täyttää viikon päästä 17 vuotta, ja huom. Nuori Mies eli Jeren klooni tilasi minulta vitivalkoiset Monkey-sukat söpöliinilleen. Tätä tilausta ei voi jättää väliin...

Vahtimestaria palelee, mutta muille tehdään...

Hieman syyttävää katsetta emäntää kohtaan, näin:


"Siis marraskuussa jo eletään, eikä noi muka oo huomannu, että alkaa olla pakkastakin ilmassa. Meikällä rupee yhtä jos toistaki paikkaa hiukka niinku viluttaan. Lenkkejä pitäs vetää, vaikka vattapuolella ei oo kun muutama karvanhaiven lämmittämässä. Itte ne kyllä pakkaa kaikki koreteksit ja untuvat niskaan ja huutelee mulle, että hopi hopi, alahan tulla, mitä sää siellä oiken kuhnit? On tää niin väärin, en lähe minnekkään, jos ei ala löytyä parsoninkarvaa vahvempaa tavaraa päälle. Lirautan sisällä tuolinjalkaan, jos muu ei auta, siinäpähän saavat. Tai perustan Palelevien Parsoneiden Suojeluyhdistyksen."

Joo, joo, kyllä on huomattu, että vähän surkean näköisenä sitä yritetään olla. Lisätäänpäs taas tähän "must to do"-listalle parsonin villapaita. Muut vastuuntuntoiset parsoninomistajat on jo omansa väävänneet, miks meillä ollaan taas niin jälkijunassa. Otanko mallia tästä parsonin vapaa-aikapaidasta vai olisiko se tämä hiukka uudempi malli? Vai miten olisi tämä Jussi-paita?

Sukka on aina puikoilla ja tässä viimeisin valmistunut. Intoa sain Sukkalandian aina niin suloisista sukkasista. Come away with me...

Malli: RPM Knitty

Lanka: Garnstudio´s Fabel, väri 901

Puikot: Bambu 2,5

Nämä sukathan pitää kuvata suosikkiceedeen kanssa. Rock ei varsinaisesti kuulu mun suosikkeihin, mutta Norah Jones kyllä. Ohjeessa on kaksi mallia, itse tein tämän, jossa spiraalikuvio on vain varressa ja päällä. Kärki on kolmen silmukan nauhakavennus ohjeesta poiketen.

(Olen kyllä salaa Epulta tehnyt itselleni myös pikkuponchon, kun mulla useimmiten palelee jopa sisälläkin. Tätä ei saa kertoa sille:)

Malli: Lyhyt poncho, Sandnes Tema 07
Lanka: Sirdar Juniper, väri 513
Puikot: Pyöröt nro 7, virkkuukoukku 7

Juniper on erittäin pehmeää lankaa, jossa villaa on 27 %, 53 % akryylia ja 20 % polyesteria. Alunperin tarkoitukseni oli tehdä poncho villasta, mutta arvelin sen kuitenkin olevan liian lämmin sisällä pidettäväksi. Juniper ei kutita yhtään, siitä monta plussaa. Ohjetta muutin sen verran, että jätin hapsut pois ja virkkasin tilalle muutaman kierroksen pylväitä. Tein kyllä ensin hapsutkin, mutta purin ne pois, koska langanhaivenia löytyi joka paikasta. Sirdarin 50 g kerässä on n. 60 metriä lankaa, joten tämä malli söi 7 kerää ja hapsuihin (virkkauskerrokseen) vielä yksi kerä. Malli on sopivan pituinen, jotta kädetkin päsevät liikkumaan. Resorikauluksen olisi voinut tehdä numeroa pienemmillä puikoilla, mutta ihan hyvä se kotikäyttöön on näinkin.

Nuotinluvun ja ulkoa opettelun välillä

Vajaa kuukausi aikaa joulukonserttien kappaleiden sisäistämiseen. Puolan kieli ja lukuisat ässät ei meinaa taipua umpisuomalaisen suussa. Nuz my dzis krzescijani, serdecznie sie radujmy...w jasleczkach polozony uzywalstrachu.. Tämä ottaa koville, tanskakin alkaa tuntua vallan helpolta, vaikka sekin teetti työtä viime vuonna.


Käsiä palelee aina, kun asteet laskevat nollan väärälle puolelle. Siihen vaivaan tekaisin taas kämmekkäät (viimeinkin itselleni). Malli on Rinsessa, lankana Drops Alpaca, luonnonvalkoinen ja puikot 2,5 Addi. Kiva malli, istuu hyvin käteen ja lämmittää. Lankaa ei mennyt paljon mitään, n. 40 g.

Perheen molemmat miehet ovat viime aikoina purnanneet pipojen puutetta. Nuorempi mies on selvästi vaativampi kaveri ja mikä vaan ei kelpaakaan. Viime vuonna ostettu skeittipoikien myssy jäi kyllä hintansa puolesta kaivelemaan (minua) ja ajattelin tänä vuonna selvitä kymmenen kertaa halvemmalla. Ja näin se oli helppoa!

Malli: Virkattu pipo, Novita Syksy 2007, malli 48
Lanka: Novita Mambo, vihreä 357, vajaa 100 g, 4,50 €
Puikot: Virkkuukoukku 8

Nuorempi mies hyväksyi oitis tämän pipon, joka todistaa, että nyt on kyseessä ehdottoman hyvä malli. Pienensin sitä kyllä Novitan ohjeesta poiketen siten, että tein lisäykset vain 50 silmukkaan saakka. Alkuperäisessä ohjeessa silmukoita oli 64, mutta ainakin minun käsialallani tämän koon pipo olisi istunut parhaiten ehkä jalkapallolle. Ja Nuoren miehenkään nuppi ei ole sentään niitä kaikkein pienimpiä. Pipo on todella nopeatekoinen, tunnissa onnistuu! Jostain syystä saan aina pienentää Novitan ohjeita kohtalaisen reippaasti... Vanhempi mies teki välittömästi tilauksen itselleen, joten seuraavana on vuorossa musta tai sininen Mambo-pipo. Mambo-lanka oli uusi tuttavuus, ei tunnu villallta, vaikka pitoisuus on 70 %. Enemmäkin muistuttaa pehmeää narua, mutta eipähän ainakaan kutita.

Malli: Knittystä Monkey-socks
Lanka: Opal Uni, väri 1266, n. 70 g
Puikot: Addi 2

Vahtimestari tarkastaa apinasukkien laadun ja toteaa niiden läpäisevän vaatimukset.. Opal sukkalanka on yksi parhaita, mihin olen koskaan törmännyt. Tein Nuoremmalle tytölle myös samanlaiset, mutta lankana oli Opalin Sademetsäkokoelmasta väri 1617 Tiger. Raidoitettu lanka ei tuo kuvioita parhaimmalla tavalla esiin, mutta on silti ihan tyylikäs. Kuvaa ei nyt tähän hätään ole, kun sukat ovat jo Oulussa.

Lomapäiviä ja lankaostoja

Viikon loma on edessä ja lankaostot on tarkkaan ajoitettu siten, ettei aikaa jää missään nimessä muuhun kuin neulomiseen. Scandinavian Knitting Design on nopea toimittaja, tilasin pari viikkoa sitten sunnuntai-iltana ja tällainen paketti oli postilaatikossa jo seuraavana keskiviikkona:


Martina saksanmaalta sitä vastoin odotuttaa aina kolmesta viikosta yli kuukauteen. Vaikka Opalit ja Fortissimat ovatkin odottamisen arvoisia, niin puikot tässä ehtii syödä ennen kuin langat ovat näpeissä. Viime torstaina tuli kuitenkin viimein ilmoitus, että mun Bestellung on versandt ja ausgefuhrt, joten nyt vain odottelen postineitin autoa. Joululahjasukkia pukkaa sitte. Ja Alpakasta villapuseron tapainen (joskus).

Miksi minä oikein haalin noita uusia lankoja? En uskalla edes laskea, kuinka monta kiloa lankalipasto kätkee sisuksiinsa. Vaikka kesken on vaikka mitä ... Olen miettinyt tätä ja tullut siihen tulokseen, että siihen ei ole tässä maailmassa järjellistä vastausta. Kuitenkin jokainen neuleihminen sen ymmärää, eikä siihen muuta tarvitakaan. Joskus tai aikanaan ne kuitenkin valmistuvat:

Malli: Koivunlehtishaali
Lanka: Grignasco Merinosilk, vaaleanpunainen
Puikot: Pyörö 3
Muuta: Nancyn Vintage Socks tupsahti myös AdLibrikseltä..:)



Malli: Thermal
Lanka: Drops Alpaca,väri 2916, limenvihreä
Puikot: Pyörö 3

Aluksi tuntui, että neuleen väristä tulee melkoisen räikeä, mutta mitä pidemmälle neule edistyi, sitä kauniimmalta se alkoi näyttää ja pidän siitä koko ajan enemmän. Sointuu kauniisti ruskeisiin ja farkunsinisiin väreihin. En voi olla kehumatta monien muiden neuleihmisten tavoin, kuinka ihanaa neulottavaa Alpaca on...

Pukinkonttiin on valmistunut elämäni toinen Fifi, josta tulee lahja lähisukulaiselle:

Malli: Fifi
Lanka: Drops Alpaca, valkoinen
Puikot: Addi 4

Ensimmäinen Fifi on lähtenyt jo Ouluun vanhemman tytön harteita lämmittämään. Tein sen Gjestalin roosasta Maijasta nelosen puikoilla. Huivista tuli kaunis, vaikka olenkin käyttänyt Maijaa pääasiassa sukkiin, niin näyttää toimivan yllättävän hyvin pitsisenäkin. Helppo neulottava.

Siirryin blogiaikaan...

Tervehdys neulovat sisaret, joulua odotellessa...
ylitin viimein itseni ja monien mutkien jälkeen sain tuherrettua itselleni jonkinlaiset (alkeelliset) neulesivustot... Olen ihaillut jo kuukausia toinen toistaan upeampia sivustoja neuletöiden ihanasta maailmasta ja haaveillut siinä sivussa omista, mutta aina on henkinen kynnys (huom! teknistä räpeltämistä kohtaan ) tullut vastaan. Kun jo kohta vuoden on kirjoitellut käsin neulomusten tuloksista ja leikellyt vyötteitä ja langanpätkiä ja niittaillut niitä kansioon, niin alakaa jo pikkusen tympiin. Näyttää tämä tekninen apuväline siihen tarkoitukseen jokseenkin vaivattomammalta. Vielä kun osaisi tehdä tuohon ylle otsikkokuvan...

Neulomiseni suurin intohimo kohdistuu sukkiin ja villasukka onkin mielestäni yksi maailman ihanimpia asioita. Ei ole villasukan voittanutta, ei. Toki muutakin, huivia, pipoa, puseroa valmistuu siinä sivussa, minulla on valitettavasti aina ainakin kolme työtä yhtä aikaa tekeillä. Saattaapa olla, että muutama on jäänyt komeronkin perälle. Viime aikojen valmistuneita kuitenkin tässä:

Malli: Kämmekkäät, oma
Lanka: Atacama 100 % Alpaca,väri M06
Puikot: 3,5
Koko: Naisen
Muuta: Menekki n. 50 g


Malli: Feather and Fan Scarf, Langankierre
Lanka: Kitten Mohair Sandnes
Puikot: Addi 5
Muuta: Leveys 31 cm ja pituus 123 cm ennen pingotusta,
leveys 33 cm ja pituus 175 cm pingotuksen jälkeen

Malli: Lehtimetsä-kolmiohuivi
Lanka: Novita Nalle Colori
Puikot: 4 pyöröt
Muuta: Pituus 115 cm ja korkeus 60 cm ennen pingotusta,
pituus 120 cm ja korkeus 70 cm pingotuksen jälkeen.
Lankaa kului melkein 150 g.

Tämä oli ensimmäinen kolmiohuivini, jossa näkyy myös puutteellinen kokemukseni pingotuksesta, jonka tein siis aivan liian "löysästi". Huivista tuli tarkoitettua pienempi, vaikkakin kohtalaisen mukavan kokoinen. Lankana Nalle ei ole kaikkein ihanteellisin tällaiseen työhön, ehta villa tai alpakka toimisi paremmin.

Mutta vakavasti ottaen, tällä hetkellä puikoilla ja varmasti joskus valmistuvia ovat nuo Eunnyn Baijerilaiset Opalin vihreästä sukkalangasta. Puikot tälle langalle minun käsialallani ovat kakkoset. Toinen baijerilainen on jo valmis (!), mutta kuka tekisi toisen? No, onhan tässä joulu edessä ja pitkät pyhät. Lanka on ihana ja sukka vielä ihanampi.


Toinen keskeneräinen on Thermal-neule, jota väsään Dropsin Alpacasta. Samoin jo kohta vuosi sitten aloitettu Koivunlehtishaali Grignascon vaaleanpunaisesta Merinosilkista.

Edelleen perheen Vanhemmalle miehelle on tulossa sukat Opalin Pullovergarnista (väri Saphir). Sukkien piti valmistua jo isänpäiväksi, mutta sattumalta lanka loppuikin kesken jo toisen sukan kantapäähän ehdittyäni. En ollenkaan huomannut, että villapaitalankaa onkin 100 grammassa vain vaivaiset 250 metriä. Ihmekö tuo, kun Opalin sukkalangoissa on normaalisti 425 metriä. Vähänkö sitä sukkamanian iskiessä tuollaisia pikkuasioita hoksaa, häh? Ja varsinkin, kun yrittää tavanomaisessa viimehetken kiiressä (= merkkipäivien aamutunteina) saada jotakin valmista aikaan. Pelastukseksi koituivat kuitenkin jemmassa olleet Austermanin Stepistä hilikkua vaille valmiit miehekkeen sukat, jotka sitten kääräistiin komiasti isänpäivän pakettiin parin suklaalevyn kanssa. Täydestä meni!
Vanhemmalle tytölle ovat valmistumassa perinteiset pitsisukat HP Love Garnin Iceland-langasta.


















Lopuksi tähän perheeni nuorimmainen karvapallo, parsoni Eppu (pienenä ja nyt 1 v), joka on erikoistunut sukkien ja kaikenlaisten pienten vaatekappaleiden pummimiseen, oravajahtiin ja Nuoremman Miehen pomottamiseen. Kävelee harvoin, juoksee aina ja kovaa. Yleensä tosi suloinen, useimmiten kuitenkin raivostuttava. Luulee (7 kg) olevansa isompi kuin meidän entiset bokserit yhteensä (70 kg). Motto: "Mää on aina valmis, kaikkeen!" Tuunasi taannoin mun saarivaltiolta tilatut Dropsin Alpakkakerät, 8 kappaletta, yhdeksi isoksi "keräksi". Itteäni saan kuulemma syyttää, sano Vanhempi Mies, kun edellisenä iltana Eppua vähän härnäsin ja rapistelin vielä avaamatonta lankapakettia sen kuonon alla. Liikaa Epun huumorintajulle. Seuraavana päivänä se löysi sen ja kosti. Viikonloppu meni alpakkaa selvitellessä ja kyllä, alpakan rasvaisuudesta johtuen se ei sittenkään ollut ihan ylivoimainen tehtävä. Ei tarvikaan ostaa uudestaan Thermaliin lankoja. Tilkkutäkki omaa tekoa, tykkään erityisesti suloisista sinisistä värisävyistä.