lauantai 23. helmikuuta 2008

Kalanruotoja, aurinkoa ja lunta!

Ja taas valmista. Pikkuhiljaa alkavat puikoilla olevat vähentyä. Palmikkopipo huuteli kaverikseen väriin sointuvia lapasia ja tässä siis pikavauhtia valmistuneet Herringbone mittensit. Malli on pieniä yksityiskohtia myöten mietitty ja peukalot kruunaavat koko komeuden. Lämipimät, mutta ei paksut. Istuvuus melkoisen täydellinen:

Malli: Herringbone mittens by Elli Stubenrauch
Lanka: Gjestal Nagano (väri 328 ) ja Maija (väri 262)
Puikot: Resori 2,5 mm ja käsiosa 3 mm sukkapuikot
Menekki: yhteensä 54 g, naisten koko n. 8

Ohjeessa olevat ranteen tuntumaan sijoitetut pallot jätin pois, voivat olla jokseenkin hankalia takin hihan alla. Peukaloon lisäsin pari välikerrosta, ettei jää liian lyhyeksi.

Lauantaiaamun täydellisyyttä lisäsi valmistuneiden lapasten lisäksi yöllä satanut lumi ja huikaiseva auringonpaiste. Lintulauta oli saanut parinkymmenen sentin peitteen:

maanantai 18. helmikuuta 2008

Pätkävärjätyn sijaan

Olen palannut juurille tässä pätkä- ja liukuvärjättyjen lankojen luvatussa käsityötaivaassa. Pitkästä aikaa oli mukava vähentää loppumattomia Nalle- ja Maijavarastoja vanhaan kunnon kirjoneulemalliin ja hieman itsekin miettiä värivaihtoehtoja. Välillä onkin tuntunut siltä, että aivan liian helpoksi menee kuvioneuleiden tekeminen, jos aina turvautuu saksalaisinsinöörien valmiiksimietittyihin tietokoneohjattuihin raaka-aineisiin. Ja voipa siinä vaivalla opittu taitokin unohtua. Tässä sitten "vanhanaikaisten" tulos:


Malli: Mustikkapaikkasukat
Lanka: Novita Nalle, Gjestalin Maija, t.ruskea, v.ruskea, valkoinen ja harmaa
Puikot: 2,5 sukkapuikot
Koko: Naisten 38-39

Jostakin syystä lähes kaikki Novitan naisten sukkamallien ohjeet tuottavat mulle liian suuren lopputuloksen, vaikka mono ei olekaan kaikkein pienimpiä. Käsialani ei siis taida sopia Novitan raameihin. Tai sitten tämä ohje oli tarkoitettu naisille, jotka omistavat vähintään 42 numeron jalan. Aloitin ohjeen mukaisesti, mutta aika pian totesin, että pitäisi olla vähintään Bigfoot. Pienensin siis ohjetta reippaasti ja loin 56 silmukkaa 64 sijaan. Näin sain kuitenkin kuviot vielä täsmäämään - ainakin suurimman osan. Varsi on kutakuinkin ohjeen mukainen, mutta jalkaosa onkin sitten aika pitkälle sovellettu. Jos luulette, että sukat ovat taas jääneet ufoksi, niin alla todiste, että olen saanut tällä kertaa todellakin molemmat valmiiksi:


Puikoilla on myös eilen valmistuneen palmikkopipan kavereiksi kohtapuoliin valmistuvat Herringbone Mittens- lapaset. Langaksi valikoitu Nagano ja Maija. Ja nämäkin siis vastaiskuna valmisvärjätyille, ihanat kalanruodot:

sunnuntai 17. helmikuuta 2008

Pipo palmikoilla

Selailinpa taas joutessani käsityösiskojen saavutuksia ja Mermaidin blogin kohdalla huomasin, että mullahan ei oo yhtään kunnon pipoa, eikä varsinkaan uuteen ulkoilutakkiin sopivaa. Äkkiä siis lankakauppaan, josta mukaan tarttui Gjestalin ruskeaa Naganoa. Ja sitten malli:

Malli: Palmikkopipa
Lanka: Gjestal Nagano kaksinkertaisena, väri 328
Puikot:
Resori 4 mm, muu osa 6 mm pyöröt ja sukkapuikot
Menekki: 88 g


Jouduin jonkin verran soveltamaan mallia, koska lanka oli paksumpaa kuin Jatan ohjeessa. Mallikertoja tein yhden vähemmän eli viisi. Lisäksi kavensin joka kierroksella ja jätin oikein kudotut välikerrokset kokonaan pois - muuten piposta olisi tullut aivan liian pitkä. Pyöräytin vielä päälaelle tupsun ohjeesta poiketen. Toimii se hyvin näinkin. Hyvä malli, lämmin ja istuu mun päähän loistavasti. Langat ostin lauantaina ja sunnuntaiaamuna pääsin jo testaamaan valmista pipoa keväthangille eli todella nopea neulottava. Nyt puuttuu enää lapaset, joiden malli Herringbone mittens on tässä. Langaksi sama ruskea Nagano ja sen kaveriksi limevihreä Tove tai Drops alpaca tai Maija...

Eppu odotteli kärsivällisesti kaikki langanpäättelyt. Ja sitten metsään...

keskiviikko 13. helmikuuta 2008

Balleriinoja isoille ja pienille

Malli: En Pointe -tossu Ilulta
Lanka: SandnesGarn Tove, väri 7534 turkoosi,
koristeluun Gutermanin luonnonvalkoisia 4 mm helmiä

Puikot:3 mm sukkapuikot ja pyörö
Langan menekki: 56 g eli kerä ja himpun verran toista
Koko:37-38

Ne valmistuivat sittenkin ja viime tippasessa kuten aina ennenkin - ja juuri sopivasti ehtinevät huomiseksi Ouluun opiskelijamussukoitteni Ystävänpäivää ilahduttamaan. Mulla on niin epäluova mieli, että kudoin nuo ihanaiset Ilun tossukat juuri niillä väreillä ja toteutuksilla, mitä balleristigalleriassa on nähty. Tein aivan ohjeen mukaan, mutta huovutustulos vaihteli jonkin verran. Turkoosit menevät nuoremmalle tytölle.


Herkät vaaleansiniset lähteävät vanhemmalle tytölle. Värinä tässä on Toven 5930. Täytyy sanoa, että lopputulos oli parempi kuin odotin. Huovutin molemmat tossut koneessa lakanan kanssa ilman pesupussia 60 asteessa ja tulos oli - sanoisin jopa, että täydellinen. Koko on tismalleen oikea eli mahtuu 37 ja 38 jalkaan. Omaan 39 monoon se on pikkasen ahtaan puoleinen. Alla olevat Toven vihreät (väri tosi kaunis 9535) eli ensimmäiset valmistuneet ovatkin sitten kokoa 34-35, vaikka silmukkamäärät ja langat ovat samat kuin edellisissäkin. Tässä kävi nimittäin niin, että pistin ne koneeseen pesupussiin 60 asteeseen, jolloin ne jäivät aika väljiksi itsellenikin. Pyöräytin ne sitten uudelleen samassa asteessa ilman pussia, mutta se oli liikaa. Olisi pitänyt ehkä käyttää 40 astetta. Mutta koko olikin sitten oikea siskon pikku tyttöselle (10 v), joten käyttöä löytyi. Mitä tästä opimme? Kokeilemalla se oikea tulos löytyy näissä huovutusasioissa.




sunnuntai 3. helmikuuta 2008

Embossed Leaves Socks ja kesän muistot

Malli: Embossed Leaves Socks kirjasta Favorite Socks, koko 37-38
Lanka: Sandnes Sisu, väri 5904
Puikot: Addi 2 m
m
Menekki: 75 g
Muuta:
Mallikertoja yksi vähemmän kuin ohjeessa, samoin kantapäätä lyhennetty hieman.

Tämä lanka tuo mieleen mukavia muistoja kesäiseltä reissulta Lofooteille. Huikeiden maisemien, tuntureiden, kasviston ja linnuston seuraamisen ohella en tietenkään malttanut olla penkomatta lukuisia pieniä ja suuria putiikkeja, joista oletettavasti saattoi löytää ehtaa norjalaista villatavaraa. Sisut, Alpakat ja Fritidsgarnit auttoivat pääsemään eroon ylimääräisistä norjankruunuista ja jäipä visallekin vielä laskuttamista.


Sisu kavereineen löytyi Å:sta:sta, Lofoottien kärjestä, jossa muuten join reissun parhaat kahvit vastapaistettujen sämpylöiden ja korvapuustien kera. Olipa mukava löytää pikku kahvila leipomoineen, niitähän ei nimittäin Pohjois-Norjassa ole kehuiksi asti. Paikallisten lokkien asuntopolitiikka herätti ansaittua hilpeyttä, mahtaa olla mukava noilla alakerran kavereilla...


Muutama yö vietettiin Eggumissa, josta bongasin myös tämän seudun kauneimman kesäpuutarhalookin. Kuva ei tee oikeutta tälle upealle kukkaloistolle, aivan tuli mieleen 1800-luvun englantilaiset puutarhat.


Maisemat ovat todella idylliset ja suorastaan huokuvat uneliasta kalastajaromatiikkaa. Vaikka Lofooteilla sataa melkoisen useasti, ei meidän lomareissulla ollut sateesta tietoakaan. Aurinko antoi tuntureille viimeisen silauksen.
Täm kuva on Eggumista, tien varresta. Sjöhusin edessä olevan pystysuorat kalliot toivat elävästi mieleen hobittimaiset tunnelmat...:)